maanantaina, helmikuuta 08, 2010

Siiri- vauva 1v.





Nyt ne on takana ensimmäiset ja viimeiset ensimmäiset syntymäpäivät. Sairastelun takia viikolla siirretyt kemut vietettiin eilen kera mummin ja kummien. Onnea rakas pikku Siiri-vauvani, joka olet nyt siis jo taapero.

Nyt on aika laittaa tämä blogi telakalle. Kirjoitan tänne jutun silloin ja tällöin, kun siltä tuntuu. Nyt on sellainen hetki, ettei ole oikein mitään annettavaa tälle blogille! Mutta alunperin tämän blogin idea olikin se, että itse itselleni monologia kirjoitan, "päiväkirja" merkintöjä vauvanhuuruisen ja höperöisen arjen keskellä. Kohtaamisiin.

perjantaina, helmikuuta 05, 2010

Matkahaaveilua

Aloitan matkahaaveilu kierrokseni Norjasta, jonne haluaisin päästä katsomaan jylhiä maisemia upeine vuonoineen. Eikä tätä matkaintoani yhtään laimenna Antti Tuiskun Juuret-musiikkivideon katseleminen. Tämä tyylikäs video on kuulemma kuvattu Norjassa.


Kuva: Lapin lomamatkat





Kuvat: Gotland.info



Eikä kovin kaukana ole seuraavakaan haaveilemani lomakohde. Visby Ruotsissa - ruusujen saari. Norjalla ja Visbyllä on ainakin yksi yhteinen nimittäjä minun elämässäni. Olen lapsena käynyt näissä paikoissa vanhempieni mukana, mutta en muista niistä reissuista juurikaan mitään. Valokuvista toki voin muistella sitä aikaa! Itse asiassa poimittuani tuon leveän kuvan (no ihan kiva, nyt se ei sitten näy tässä näytöllä höh!), mieleeni palautui juuri tämänlainen muisto yli 25 vuoden takaa.

Lisäkuva (Additional picture)
Aurinkomatkat

Kreikka fanina voisin lähteä ihan mihin tahansa Kreikkaan. Niinkuin montaa muutakin, myös Mamma Mia! elokuva innoitti minua. Jonain päivänä saavun ihastuttaviin Skopeloksen maisemiin. Kreikassa minua viehättää se tuttu ja kliseinen rento elämän meno, ihanat ihmiset, kauniit maisemat, kirkkaat vedet ja ruoka - tietenkin, näin se vain on!

Jos totta puhutaan, lähtisin ihan koska vain ihan minne vaan! Koska niin monta maailman kolkkaa on näkemättä aloitettakoon nyt vaikka New Yorkista. Se olisikin ensikosketukseni Amerikan mantereeseen.

Kuva Wikipedia



Ehkä joskus!

torstaina, helmikuuta 04, 2010

Niilon taidegalleria




Niilolla on ollut tuottelias kausi. Piirustuksia tulee nyt sitä tahtia , ettei niille tahdo löytyä enää tilaa esille pantavaksi. Remontoidessamme Niilon huonetta kolmisen vuotta sitten maalasin hänen huoneensa seinään lime vihreän kaistaleen, jonka alle on maalattu mangneetti maali. Idea hyvä - toteutus huono! Magneetin voima ei ole riittävä pitämään esimerkiksi valokuvaa seinällä. Mutta kivoja erilaisia magneetteja siinä on voinut pitää. Nyt kuitenkin tänään kokeilin, jospa piirustus paperi olisikin tarpeeksi ohutta pysyäkseen magneetin varassa! Nyt vain toivotaan, että taidegalleria pysyy kasassa. Mitään mullistavia tuulenpuuskia huoneessa ei saa kyllä päästää pyörähtämään.

sunnuntaina, tammikuuta 24, 2010

Ensimmäisen syntymäpäivän lähestyessä.

Tämä kuvan kohtalaisen tuore tapaus täyttää ensi viikolla vuoden. Voih, vauvastamme kasvaa kovaa vauhtia taapero. Kävelty on jo lähes pari kuukautta, tahtoa ja temperamenttiakin alkaa jo löytyä. Menohalut on melkoiset. Ikiliikkuja, kuten veljensäkin!

Viikon päästä Siiri sitten "puhaltaa" ensimmäisen synttärikakku kynttilänsä.

keskiviikkona, tammikuuta 06, 2010

Loppiaisen lumileikit







Ulos nyt, vaikka mittari näyttääkin -16 pakkasastetta! Siiri oli ainoa, joka ei aivan nauttinut hyisestä pakkasesta. Kengillä kävely ei ihan vielä onnistu, eikä liikkumista myöskään helpota tönköksi topattu muu olemus. Muilla oli mukavaa, piha jälleen kerran kolattu ja näin ollen Niilon pulkkamäen lähtötasanne sen kuin vain nousee korkeuksiinsa.

Jo toinen lammaspata on tänään uunissa. Siirin oma versio kypsyi aamulla ja nyt valmistuu pataruoka meille muille, kera tomaatin ja valkosipulin. Näiden välissä leivoin nopean Ananaskeikauskakun, jonka resepti on Pirkan sivuilta. Herkutellaan nyt loppiainenkin. Jos joku on aloittanut laihiksen näin alkuvuodesta, älkööt tätä kokeilko!


maanantaina, joulukuuta 28, 2009

Ohi



Joulu. Oli ja meni. Vaikka olenkin jouluihminen, minun täytyy nyt tunnustaa, että onneksi se on nyt ohi. Vaikka lapset tekevät joulun, tekevät ne myös jouluihmisestä hermoraunion. Paineet joulupukin saapumisesta aiheuttivat järjettömiä kiukkukohtauksia ja ylenmääräistä tottelemattomuutta, lopulta hypittiin seinille ja siitä, jos jostain on kyllä joulurauha kaukana.

Minun joulurauhani saapui viimein tapaninpäivänä. Leppoisaa loikoilua sohvalla kera ihanan liikuttavan Joulutarina elokuvan.

lauantaina, joulukuuta 26, 2009

241209







Jouluruokien valmistelun ja lopulta niiden nauttimisen jälkeen, etenkin lasten pitkä odotus palkittiin... saapui viimein joulupukki!




Lämmintä joulun jatkoa kaikille!

maanantaina, joulukuuta 21, 2009

Lunta ja leipomuksia



Voi ihanuutta. Lunta. Joulun tunnelma. Vihdoin.



Eilisten lumisten ulkoilujen jälkeen oli ihana aloittaa joulun ruokavalmistelut. Niilon kanssa leivottiin muffinsseja, jotka on tarkoitus aattona kuorruttaa ja koristella. Perus muffinssitaikinan joukkoon lisäsimme valkosuklaa rouhetta sekä puolukoita.

tiistaina, joulukuuta 08, 2009

Joulun odotusta





Joulu on ihanaa aikaa... miksi vain ei nyt tunnu siltä? Kirjoitin joulukortitkin postiin ihan puoliväkisin ja muina vuosina olen tehnyt tämän jo marraskuussa. Jos nyt yhtään sataisi lunta, olisin aivan varma, että se joulumieli laskeutuisi lumivaipan mukana!

Niilolla on kyllä joulukalenteri, suklainen sellainen, mutta kun silmään osui tällainen kaunis "sukkaversio", roikkuu sekin nyt koristeena joulumieltä tuomassa. Eilen aamulla klo. 4.50 seisoi nuoriherra sänkymme vieressä kalenteri kädessä, toivoen josko olisi se aika, jolloin saa taas luukun avata.

Kaikkeni olen yrittänyt joulumielen kiinni saamiseksi. Meillä on jo joulukuusi. Astmaisen perheeni ei tarvitse miettiä, kestääkö kuusi jouluun saakka. Kyllä kestää, vaan kestääkö allekirjoittaneen hermo poistaa kertatoisensa jälkeen yksi kymmenkuinen ihmis alku kuusen pallojen kimpusta.

torstaina, joulukuuta 03, 2009