Nyt on aika laittaa tämä blogi telakalle. Kirjoitan tänne jutun silloin ja tällöin, kun siltä tuntuu. Nyt on sellainen hetki, ettei ole oikein mitään annettavaa tälle blogille! Mutta alunperin tämän blogin idea olikin se, että itse itselleni monologia kirjoitan, "päiväkirja" merkintöjä vauvanhuuruisen ja höperöisen arjen keskellä. Kohtaamisiin.
maanantaina, helmikuuta 08, 2010
Siiri- vauva 1v.
Nyt on aika laittaa tämä blogi telakalle. Kirjoitan tänne jutun silloin ja tällöin, kun siltä tuntuu. Nyt on sellainen hetki, ettei ole oikein mitään annettavaa tälle blogille! Mutta alunperin tämän blogin idea olikin se, että itse itselleni monologia kirjoitan, "päiväkirja" merkintöjä vauvanhuuruisen ja höperöisen arjen keskellä. Kohtaamisiin.
perjantaina, helmikuuta 05, 2010
Matkahaaveilua
Aloitan matkahaaveilu kierrokseni Norjasta, jonne haluaisin päästä katsomaan jylhiä maisemia upeine vuonoineen. Eikä tätä matkaintoani yhtään laimenna Antti Tuiskun Juuret-musiikkivideon katseleminen. Tämä tyylikäs video on kuulemma kuvattu Norjassa.




Eikä kovin kaukana ole seuraavakaan haaveilemani lomakohde. Visby Ruotsissa - ruusujen saari. Norjalla ja Visbyllä on ainakin yksi yhteinen nimittäjä minun elämässäni. Olen lapsena käynyt näissä paikoissa vanhempieni mukana, mutta en muista niistä reissuista juurikaan mitään. Valokuvista toki voin muistella sitä aikaa! Itse asiassa poimittuani tuon leveän kuvan (no ihan kiva, nyt se ei sitten näy tässä näytöllä höh!), mieleeni palautui juuri tämänlainen muisto yli 25 vuoden takaa.

Kreikka fanina voisin lähteä ihan mihin tahansa Kreikkaan. Niinkuin montaa muutakin, myös Mamma Mia! elokuva innoitti minua. Jonain päivänä saavun ihastuttaviin Skopeloksen maisemiin. Kreikassa minua viehättää se tuttu ja kliseinen rento elämän meno, ihanat ihmiset, kauniit maisemat, kirkkaat vedet ja ruoka - tietenkin, näin se vain on!
Jos totta puhutaan, lähtisin ihan koska vain ihan minne vaan! Koska niin monta maailman kolkkaa on näkemättä aloitettakoon nyt vaikka New Yorkista. Se olisikin ensikosketukseni Amerikan mantereeseen.

Kuva: Lapin lomamatkat



Eikä kovin kaukana ole seuraavakaan haaveilemani lomakohde. Visby Ruotsissa - ruusujen saari. Norjalla ja Visbyllä on ainakin yksi yhteinen nimittäjä minun elämässäni. Olen lapsena käynyt näissä paikoissa vanhempieni mukana, mutta en muista niistä reissuista juurikaan mitään. Valokuvista toki voin muistella sitä aikaa! Itse asiassa poimittuani tuon leveän kuvan (no ihan kiva, nyt se ei sitten näy tässä näytöllä höh!), mieleeni palautui juuri tämänlainen muisto yli 25 vuoden takaa.

Aurinkomatkat
Kreikka fanina voisin lähteä ihan mihin tahansa Kreikkaan. Niinkuin montaa muutakin, myös Mamma Mia! elokuva innoitti minua. Jonain päivänä saavun ihastuttaviin Skopeloksen maisemiin. Kreikassa minua viehättää se tuttu ja kliseinen rento elämän meno, ihanat ihmiset, kauniit maisemat, kirkkaat vedet ja ruoka - tietenkin, näin se vain on!
Jos totta puhutaan, lähtisin ihan koska vain ihan minne vaan! Koska niin monta maailman kolkkaa on näkemättä aloitettakoon nyt vaikka New Yorkista. Se olisikin ensikosketukseni Amerikan mantereeseen.
Kuva Wikipedia
Ehkä joskus!
torstaina, helmikuuta 04, 2010
Niilon taidegalleria
Niilolla on ollut tuottelias kausi. Piirustuksia tulee nyt sitä tahtia , ettei niille tahdo löytyä enää tilaa esille pantavaksi. Remontoidessamme Niilon huonetta kolmisen vuotta sitten maalasin hänen huoneensa seinään lime vihreän kaistaleen, jonka alle on maalattu mangneetti maali. Idea hyvä - toteutus huono! Magneetin voima ei ole riittävä pitämään esimerkiksi valokuvaa seinällä. Mutta kivoja erilaisia magneetteja siinä on voinut pitää. Nyt kuitenkin tänään kokeilin, jospa piirustus paperi olisikin tarpeeksi ohutta pysyäkseen magneetin varassa! Nyt vain toivotaan, että taidegalleria pysyy kasassa. Mitään mullistavia tuulenpuuskia huoneessa ei saa kyllä päästää pyörähtämään.
sunnuntaina, tammikuuta 24, 2010
Ensimmäisen syntymäpäivän lähestyessä.
Viikon päästä Siiri sitten "puhaltaa" ensimmäisen synttärikakku kynttilänsä.
keskiviikkona, tammikuuta 06, 2010
Loppiaisen lumileikit
Ulos nyt, vaikka mittari näyttääkin -16 pakkasastetta! Siiri oli ainoa, joka ei aivan nauttinut hyisestä pakkasesta. Kengillä kävely ei ihan vielä onnistu, eikä liikkumista myöskään helpota tönköksi topattu muu olemus. Muilla oli mukavaa, piha jälleen kerran kolattu ja näin ollen Niilon pulkkamäen lähtötasanne sen kuin vain nousee korkeuksiinsa.
Jo toinen lammaspata on tänään uunissa. Siirin oma versio kypsyi aamulla ja nyt valmistuu pataruoka meille muille, kera tomaatin ja valkosipulin. Näiden välissä leivoin nopean Ananaskeikauskakun, jonka resepti on Pirkan sivuilta. Herkutellaan nyt loppiainenkin. Jos joku on aloittanut laihiksen näin alkuvuodesta, älkööt tätä kokeilko!
maanantaina, joulukuuta 28, 2009
Ohi
Joulu. Oli ja meni. Vaikka olenkin jouluihminen, minun täytyy nyt tunnustaa, että onneksi se on nyt ohi. Vaikka lapset tekevät joulun, tekevät ne myös jouluihmisestä hermoraunion. Paineet joulupukin saapumisesta aiheuttivat järjettömiä kiukkukohtauksia ja ylenmääräistä tottelemattomuutta, lopulta hypittiin seinille ja siitä, jos jostain on kyllä joulurauha kaukana.
Minun joulurauhani saapui viimein tapaninpäivänä. Leppoisaa loikoilua sohvalla kera ihanan liikuttavan Joulutarina elokuvan.
lauantaina, joulukuuta 26, 2009
241209
maanantaina, joulukuuta 21, 2009
Lunta ja leipomuksia
tiistaina, joulukuuta 08, 2009
Joulun odotusta
Niilolla on kyllä joulukalenteri, suklainen sellainen, mutta kun silmään osui tällainen kaunis "sukkaversio", roikkuu sekin nyt koristeena joulumieltä tuomassa. Eilen aamulla klo. 4.50 seisoi nuoriherra sänkymme vieressä kalenteri kädessä, toivoen josko olisi se aika, jolloin saa taas luukun avata.
Kaikkeni olen yrittänyt joulumielen kiinni saamiseksi. Meillä on jo joulukuusi. Astmaisen perheeni ei tarvitse miettiä, kestääkö kuusi jouluun saakka. Kyllä kestää, vaan kestääkö allekirjoittaneen hermo poistaa kertatoisensa jälkeen yksi kymmenkuinen ihmis alku kuusen pallojen kimpusta.
torstaina, joulukuuta 03, 2009
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

Kuvat: Gotland.info