tiistaina, joulukuuta 08, 2009

Joulun odotusta





Joulu on ihanaa aikaa... miksi vain ei nyt tunnu siltä? Kirjoitin joulukortitkin postiin ihan puoliväkisin ja muina vuosina olen tehnyt tämän jo marraskuussa. Jos nyt yhtään sataisi lunta, olisin aivan varma, että se joulumieli laskeutuisi lumivaipan mukana!

Niilolla on kyllä joulukalenteri, suklainen sellainen, mutta kun silmään osui tällainen kaunis "sukkaversio", roikkuu sekin nyt koristeena joulumieltä tuomassa. Eilen aamulla klo. 4.50 seisoi nuoriherra sänkymme vieressä kalenteri kädessä, toivoen josko olisi se aika, jolloin saa taas luukun avata.

Kaikkeni olen yrittänyt joulumielen kiinni saamiseksi. Meillä on jo joulukuusi. Astmaisen perheeni ei tarvitse miettiä, kestääkö kuusi jouluun saakka. Kyllä kestää, vaan kestääkö allekirjoittaneen hermo poistaa kertatoisensa jälkeen yksi kymmenkuinen ihmis alku kuusen pallojen kimpusta.

Ei kommentteja: