Joulu. Oli ja meni. Vaikka olenkin jouluihminen, minun täytyy nyt tunnustaa, että onneksi se on nyt ohi. Vaikka lapset tekevät joulun, tekevät ne myös jouluihmisestä hermoraunion. Paineet joulupukin saapumisesta aiheuttivat järjettömiä kiukkukohtauksia ja ylenmääräistä tottelemattomuutta, lopulta hypittiin seinille ja siitä, jos jostain on kyllä joulurauha kaukana.
Minun joulurauhani saapui viimein tapaninpäivänä. Leppoisaa loikoilua sohvalla kera ihanan liikuttavan Joulutarina elokuvan.
3 kommenttia:
Kuulostaa tutulle :)
Meilläkin pojissa havaittu jonkin asteista seinille hyppelyä! Tänään painuttiin koko sakki pulkkamäkeen, jossa villikot saivat hieman purkaa ylimääräistä energiaa.
Rentouttavia välipäiviä teille :)
meillä asia on ratkaistu niin, että tontut ovat tuoneet jo aamulla muutaman paketin kuusen alle. sillä tavalla suurin jännitys on lauennut. ja eihän se pukki jaksa millään kaikkea kerralla kantaa ;).
lapset olisivat olleet tyytyväisiä niihin muutamaan aamulla saatuunkin, kaikki Joulupukin tuomat olivat valtavaa plussaa.
Minttumaari: Ihanaa kun tämä talvi vaan jatkuu ja jatkuu: palataan lapsuuden talviin kun oli lunta ja jäätä, saa tämä pieni sukupolvikin sukset ja luistimet jalkaan ja pulkan pyllyn alle ihan kotinurkilla.
Merituuli: tuo tonttujen paketti asia käväisi mielessä ennen joulua, mutten sitä jostain syystä kuitenkaan älynnyt toteuttaa...mutta ensi jouluna, kuten teidänkin perheessä, myös meidän kuusen alta löytyy jokunen paketti jo heti aatto aamuna.
Kiitos vinkistä!
Lähetä kommentti